Yleinen

Kustannustenkorvaukset 2016

 

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2016

Verohallinto on tehnyt 1.12.2015 päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016 (dnro: A175/200/2015).   1 § Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut. 2 § Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset. 3 § Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

1.      työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;

2.      työskentely on tilapäistä TVL 72a §:ssä tarkoitetulla tavalla;

3.      työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja

4.      verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. 4 § Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa. 5 § Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa. 6 § Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen. 7 § Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan. 8 § Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa. 9 § Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

  
 
Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
auto 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

§  7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

§  11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

§  21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä

§  3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

§  3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa

§  9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, enintään 50 hv 74 senttiä kilometriltä
moottorivene, yli 50 hv 108 senttiä kilometriltä
moottorikelkka 102 senttiä kilometriltä
mönkijä 96 senttiä kilometriltä
moottoripyörä 32 senttiä kilometriltä
mopo 17 senttiä kilometriltä
muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä

 

 

 

  Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä.   10 § Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. 11 § Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.   12 § Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:  
 
Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19
yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
– vähintään 2 tunnilla 19
– yli 6 tunnilla 40

 

 

 

  Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.   13 § Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:  
 
Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä euro
Afganistan 55
Alankomaat 65
Albania 52
Algeria 64
Andorra 58
Angola 95
Antigua ja Barbuda 74
Arabiemiirikunnat 71
Argentiina 47
Armenia 52
Aruba 54
Australia 63
Azerbaidžan 65
Azorit 59
Bahama 75
Bahrain 71
Bangladesh 55
Barbados 65
Belgia 61
Belize 47
Benin 43
Bermuda 74
Bhutan 41
Bolivia 38
Bosnia ja Hertsegovina 50
Botswana 40
Brasilia 55
Britannia 70
Lontoo ja Edinburgh 74
Brunei 40
Bulgaria 51
Burkina Faso 38
Burundi 47
Chile 49
Cookinsaaret 62
Costa Rica 55
Curaçao 49
Djibouti 64
Dominica 54
Dominikaaninen tasavalta 59
Ecuador 57
Egypti 57
El Salvador 49
Eritrea 53
Espanja 62
Etelä-Afrikka 45
Etelä-Sudan 54
Etiopia 49
Fidži 44
Filippiinit 59
Färsaaret 53
Gabon 74
Gambia 40
Georgia 45
Ghana 44
Grenada 63
Grönlanti 54
Guadeloupe 50
Guatemala 54
Guinea 59
Guinea-Bissau 35
Guyana 42
Haiti 51
Honduras 45
Indonesia 44
Intia 47
Irak 65
Iran 49
Irlanti 66
Islanti 68
Israel 74
Italia 64
Itä-Timor 45
Itävalta 62
Jamaika 54
Japani 71
Jemen 65
Jordania 74
Kambodža 53
Kamerun 49
Kanada 64
Kanarian saaret 60
Kap Verde 42
Kazakstan 52
Kenia 58
Keski-Afrikan tasavalta 53
Kiina 68
Hongkong 70
Macao 66
Kirgisia 45
Kolumbia 50
Komorit 43
Kongo (Kongo-Brazzaville) 51
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 70
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 66
Korean tasavalta (Etelä-Korea) 79
Kosovo 45
Kreikka 59
Kroatia 60
Kuuba 58
Kuwait 68
Kypros 60
Laos 50
Latvia 50
Lesotho 34
Libanon 69
Liberia 56
Libya 63
Liechtenstein 70
Liettua 48
Luxemburg 64
Madagaskar 36
Madeira 58
Makedonia 51
Malawi 50
Malediivit 62
Malesia 47
Mali 41
Malta 62
Marokko 63
Marshallinsaaret 61
Martinique 52
Mauritania 52
Mauritius 51
Meksiko 54
Mikronesia 55
Moldova 40
Monaco 68
Mongolia 46
Montenegro 52
Mosambik 44
Myanmar (Burma) 51
Namibia 34
Neitsytsaaret (USA) 48
Nepal 40
Nicaragua 45
Niger 44
Nigeria 79
Norja 68
Norsunluurannikko 71
Oman 66
Pakistan 39
Palau 64
Palestiinalaisalue 66
Panama 56
Papua-Uusi-Guinea 60
Paraguay 34
Peru 58
Portugali 60
Puerto Rico 57
Puola 56
Qatar 70
Ranska 66
Romania 54
Ruanda 42
Ruotsi 63
Saint Kitts ja Nevis 65
Saint Lucia 74
Saint Vincent ja Grenadiinit 70
Saksa 61
Salomonsaaret 50
Sambia 59
Samoa 49
San Marino 57
São Tomé ja Príncipe 61
Saudi-Arabia 68
Senegal 48
Serbia 55
Seychellit 70
Sierra Leone 58
Singapore 67
Slovakia 57
Slovenia 57
Somalia 56
Sri Lanka 47
Sudan 61
Suriname 54
Swazimaa 35
Sveitsi 76
Syyria 63
Tadžikistan 47
Taiwan 60
Tansania 43
Tanska 68
Thaimaa 56
Togo 48
Tonga 44
Trinidad ja Tobago 71
Tšad 53
Tšekki 55
Tunisia 57
Turkki 52
Istanbul 54
Turkmenistan 60
Uganda 35
Ukraina 53
Unkari 54
Uruguay 50
Uusi-Seelanti 60
Uzbekistan 53
Valko-Venäjä 43
Vanuatu 55
Venezuela 90
Venäjä 50
Moskova 62
Pietari 57
Vietnam 55
Viro 51
Yhdysvallat 67
New York, Los Angeles, Washington 73
Zimbabwe 49
Maa, jota ei ole erikseen mainittu 45

 

 

 

  Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu. Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla. Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan. Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa. Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 18 euroa. 14 § Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa.   15 § Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.   16 § Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä. 17 § Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 – 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 12 euroa. 18 § Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin. 19 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2016.